Kuinka tärkeää on, että mainitsee esineitä

Pitäisikö minun kirjoittaa itseäni... kiduttaisinko itseäni kirjoittamalla runoja tavarataloissa? Mitä koettaisin todistaa sillä?

Vain omana itsenään voi peitellä tunteitaan näin tökerösti.

Nimitämme keskinäisen vihamme hahmoa...

Tapaamme vihata toisiamme nimitetään yhteiskunnaksi.

Tunnekuohuissaan nuo hahmot haluavat pysyä tuntemattomina.

Siitä, miten tunnet, sinut tunnetaan.

Myydään kaikki,
mennään luostariin,
laboratorio-
olosuhteisiin.

Mitä tahdot tulla tehneeksi?

Toisin kuin ihminen
ajatus ei tarvitse
paikkaa
maailmassa.

Miksi mielikuva tuntuu mielekkäämmältä kuin miltä se näyttää?

Mieleen tulee kuva, kuvaan mieli.

Kun kysyy ja vastaa ja vastauksen oppii, sitä ei enää muista, eikä kysymystä.

Tahdon nähdä oppimisen yksityisenä prosessina.

Niin paljon
sanottavaa maailmasta, itsestä,
ettei elämä
ikinä riitä.

Lukija, tämä mielikuvitusystävä.

Sotahistoria, vainoharha, kaksoisvalhe.

Yleistävä elin, ylistävä eläin.

Historia on hintalappu.

Ristiriita

Vesitymme kuiviksi.

Tiedosta, ettei se tiedä, se johtaa puuttuvan.

Pedon eli ihmisen todellisuudentaju on hauras.

Paranoidi on runoilija, joka uskoo taiteeseensa.

Sivistys, masennus, on sitä, että voi tehdä mielettömiä uhrauksia turvautumatta väkivaltaan.

Että joutuu valitsemaan valitsemistaan.

Työelämä viettelee korporatismiin.

Jotain on kirjoitettava synkkinä hetkinä. Aforismeja. Fragmentteja.

Viidessadas merkintä!

Kulutukseen kelpaa kaikki, mihin ihminen erehtyy uskomaan.

Miltei uskallan väittää, että vähintään siinä, missä on itseisarvoja, on myös itseismerkityksiä.

Yhteisöllisyydessä on turha "öllis".

[Ensiksi kirjoitin "öll".]

Suurista päätöksistä on kasvettava eroon.

Kansanterveys, yksilön sairaus.

...pakotetut elämään yksin ja toimimaan yhdessä...

Iloisimmillani ärsytän itseäni.

Samanhenkisyys ei ole hengailun asia.

Mitään täällä ei niin pelätä kuin turhuutta.

Alistuminen on huonoa sopeutumista.

Jokin lapsi meissä yhä ihmettelee aikuisten outoja tapoja.

Yrittää ajatella viettinsä/viestinsä teknisiksi, steriileiksi ja läpinäkyviksi...

Onko finanssibisnes elinkeinoelämää?

Onko sillä, jolla ei ole rohkeutta kirjoittaa omalla nimellään, lainkaan rohkeutta kirjoittaa?

Mikä on vakaumus kaikesta roolipuheesta riisuttuna?

Hetki, jona unohdamme vapauden, erottaa hulluuden terveydestä.

Kunnes vapautusta kunnioitetaan käänteisenä, myönteisenä vapaudenriistona.

Kunnes vapautusta kunnioitetaan käänteisenä vapaudenriistona.

Jotenkin on kamalaa, kun havaitsee osaavansa kirjoittaa. Sanojen takaa pilkahtelee jotain, jota ei, jotain, mitä ei ehkä haluaisi nähdä.

Kun kaipaamme vahvaa johtajaa, odotamme, että hän on vastapainoksi väärässä.

Maailma, ta/voitettava?

Luonnonmuistomerkki on ready-made ja sikäli varsin moderni vaihtoehto.

Tiedon intressi

On hauska tietää: tieto lisää tuskaa.

On the Internet, we are all troll fodder, at best.

Ennakkoluulo lupaa säästää voimasi, jotka se iäksi vie.

Toisinaan idealismi on vain metafyysinen kanta.

Idealistiksi julistautuminen on konservatiivisuutta.

Vain politiikassa, vain käytännössä, vain työssä, vain sodassa.

Periaatteessahan me olemme sivistyneitä kaikki.

Matalaotsaisia he ovat vain politiikassa.

Erottautuminen rajoittaa autonomiaa.

Hajaantukaamme maastoon toisiamme etsimään!

Puhuu suulla suuremmalla, muttei tarpeeksi suurella.

Että voisi ilmaista jotain hetken verran niin hullusti, ettei se vaikuttaisi laskelmoidulta.

Ketäkö pettäisin siinä?

Kansa luottaa poliisiin, runoilijaan vain lukija.

Hyväksyn propagandan, kunhan se ei ole tarkoitushakuista.

Saan aikaan juuri silloin, kun laiskuuteni on sietämättömimmillään.

Kovimmat tosiasiat ovat satunnaisimpia.

Miten voisi pysyä tiukasti ei-yhteiskunnallisena?

Kansallinen itseinho on kansallismielistä.

Usko on vähemmän esine kuin ihminen tai teko.

Usko on juuri se, mikä ylittää uskonnon, yhteiskunnan, ihmisen, itsensä.

Usko ylittää uskonnon ja yhteiskunnan.

Mikä on junttiuden syvin olemus?

Ajattelee ajattelemistaan, kunnes joku kysyy lähdeviitteitä.

Olen miettinyt niin paljon, etten ole ehtinyt tehdä mitään mainittavaa. Mitä muuta osaisin kertoa tavoistani toimia?

Monikin renttu vannoi nuorena kunnollisuuden ja harmittomuuden nimiin.

Tuska tms. 2

Tuska-festareilla parveilevia voisi nimittää tuskiksiksi. Lieköhän hevin ja herätysliikkeitten suhteita tutkittu?

Unelmat kasvavat ulos ihmisestä.

Kuollessaan ihminen kasvaa ulos unelmistaan.

Sarjaan asennettava

Lyö itsensä laimin ja uskoo uhrautuvansa.

Vieraassa pelkää tutun pahan villiintymistä.

Tuska tms.

Näimmeko sukuelimet lausuntataiteiljan suussa? Uskallammeko ajatella, mistä se ääni tuli? Tämän ajan aikuisiksi kasvaneet eivät onnistu pelottelemaan itseään. He käyvät toistopakon ja ahdistuksen museoissa.

En ole nähnyt mitään noita pilviä todellisempaa.

Ystäväni, nuo ovat pilviämme.

Elämän kapeus: kateus, apeus.

Huolellisuus antaa varaa huolettomuuteen.

Paljastavin ironia on harvoin kevyttä, erittäin harvoin parodista, naljailevaa tuskin koskaan.

Ajattele

Tälläkin hetkellä
masentuneet ajattelevat puolestamme.

Tyyli ei ole mitään päälle liimattua – paitsi huono tyyli.

Älä odota tulevasi.

Sukupuolten välissä on syvänne.

Pelkällä työllä läpäisee korvattoman seinän.

Abstraktioissa toiminta katkeaa. Hyvä ja huono seikka.

Ei se kirjallisuus taida sittenkään olla niin hyvää, ettenkö pystyisi moiseen.

Outo juttu.

Kovin outo: Hämmästyneenä, hämmentyneenä ja typertyneenä joudun poistumaan kadulle. Aina, toistuvasti.

Ajatella negatiivisesti kunnioituksesta positiivista kohtaan.

Eräs näkökulmaero

On helppo ymmärtää, miksi on kaiken maailman tieteilijöitä ja taiteilijoita, mutta vaikea ymmärtää, mistä tulee lakimiesten mahti.

Tai päinvastoin.

En ole valinnut alaa; toiset ovat.

Salli aistimustesi ylittää.

Ilmasta lounasta ei ole. Talo tarjoaa, sanoi Jeesus.

Hävetä toisten mielipiteitä niin paljon, ettei uskalla muodostaa omaansa.

Raha on sitä varten, että tunteet kohdistuisivat toisaalle.

Elämämme tulisi korvata jollain kirkkaammalla ja omaehtoisemmalla.

Totuus on hajallaan,

hajalla Jumalan joukot.

Kirjallisuus on sitä, että kuvitellaan jaettu maailma, jossa sanat merkitsevät ja lauseet pätevät.

Pelkurit ovat silmänpalvojia. Pahan silmän.

Aforistiikka on minulle voimakkaimpien assosiaatioiden nostamista esiin. Toive on, että mukana tulisi muitakin ajatuksia.

Nykyaika ei kunnioita syvää yksinäisyyttä.

Aika alkaa ajaa alemmuudentunnostani ohi.

Käytin paljon aikaa ja vaivaa tullakseni maltilliseksi ja harkitsevaksi. En saanut huomiota. Turhauduin...

Nimimerkillä haudatut palaavat kostamaan.

Tervetuloa työttömän työn juhlaan!

Tuli ekonomi ja paljasti alkuperäisen merkityskokemukseni naiiviudeksi.

Ammattilaisten hiljaisuus on vain kestettävä.

Työtön työ: tuskaa rahasta.

Tunnustan kaksi lajityyppiä:
1. Kirjallisuus
2. Pakotetut tunnustukset

(tekstiviestimuistiinpano 22.5.)

Mietin mietteitäni. Ne ovat voimattomampia kuin mielipiteet, toisaalta odotan niiltä jonkinlaista suurempaa kantavuutta.

(tekstiviestimuistiinpano 24.5.)

Oppia kääntymään kannoillaan niin nopeasti, ettei takki pysy perässä.

Politiikan tragiikka

Esillä olevan havaintoaineiston nojalla on päädyttävä toteamaan, että on jotain eikä mitä tahansa mieltä.

Olisi vakuuttavan havaintoaineiston nojalla päädyttävä toteamaan, että on jotain eikä mitä tahansa mieltä.

Palkansaajan mielipide ei ole kaikki, mihin hän pystyy.

Yksin uskosta oli moni kunnon kansalainen, kunnes raha ehti väliin.

Tuotanto on kuluttamista, joka tekee kuluttamisesta tuotantoa.

Täysin kehittynyt vaihdanta: tuotanto on kulutusta ja kulutus tuotantoa.

Työ on organisoitua kulutusta.

Työ on lähinnä kuluttamista.

Arkkitehtuuri-into on nyt uuspaikallisuutta.

Opettaisimmeko toisemme rakastamaan tiedettä, pitämään tietoyhteiskuntaa itsestäänselvyytenä?

Ryhti: äkkiä on väliä sillä, seisooko yksin vai rivissä.

Ilo-opisto.

Oppii ensin, sitten saa ohjeet.

Oma tapa ilmaista itseään, ei sen kummempaa; ei sen tarvitse olla erikoisuudentavoittelua: miksi moista ajattelisinkaan?

Ajattelu on heistä aivan liian helppoa.

Koen yhä jatkuvammin vasta olevani pääsemässä.

Nämä ovat yhä määrätymmin sivuhuomautuksia. Eivät riippumattomia, eivät tietenkään.

Oi huippuyliopisto, sinä sukupolvien kulttuuritahdon kypsä hedelmä!

"mutta n:ssä on jotain mikä ei tee minua"

jokin sinussa ei tee minua
onneksi!

täysin
varmaksi

Jyrkänne

Kokemukseni rakkaudesta: että olen juuri tavoittamaisillani mutten tavoita.

Syvimpiä juonteitamme kutsutaan perversioiksi.

Mitat ja painot: teoriassa totuus, käytännössä raha.

Länsimaisen sivilisaation ylpeydenaiheet, markkinat ja tiede, näyttävät olevan ajautumassa yhä katkerampaan perintöriitaan.

Jotta voi sanoa, että on taivaanrantaa maalattu urakalla.

Näinä kirkkaina aamuina kirjoittamiselle ei tulisi olla esteitä.

Jälkiteollinen valta ei pelkää kritiikkiä vaan itsekritiikkiä.

Kun opettelee tietämään, tulee koulutus unohtaa.

Tutkintohimo vai opintointohimo?

Tahdon olla töissä hyvä.

Pyhittävät jokapäiväisen uhrinsa ja vihkiytyvät julmuuteen.

Työn hinta on työelämä.

Jos uhrauksessa on jotain mieltä, se ei ole uhraus.

Kaikki työ tuo muistoja, jotka ohjaavat sivuun.

Muistan häilymisen välitiloissa, käytävät.

Pojasta ensin ihmiseksi sitten mieheksi sitten taas ihmiseksi.

Olen uupunut, uppoutuminen saa esiin outoja mielialoja.

Omaperäisyys pelottaa, mutta vielä enemmän se, ettei kykenekään omaperäisyyteen.

"Unelma", yäk!

Piti haaveilua naismaisena. Alistui urheasti kaikkeen.

Koska lehdet ahdistavat, on opeteltava niiden teko.

Jos sanot, ettet ymmärrä runoutta,
en ymmärrä minäkään.

Tahtoisin tietää, mitä teen. Itseilmaisu on siinä, ettei tiedä,

Ajattelen keskiselänteitä.

Et ole paljoakaan mieltä, kun vain uskot ja julistat.

Nähdä maa ja ilma, ajatella, että se on kaikki.

Perinne pelottaa kokemasta.

Rajojen ylittäminen on ollut minulle aina vaikeaa.

Omaehtoisuus on kovaa. Ulkomaailma uhkaa joka hetki muuttua harmaaksi kiveksi.

Onko keskellämme sosiaaliturvassa?

En ole kiinnostunut ihmisrotujen älykkyydestä, omastani kannan huolta.

Kuvitelmaa ei voi rakastaa.

Olla monista yksi, pelottavaa.

On syytä muistaa, ettei holhoava asenne ole mikään julkisen vallan etuoikeus.

Vaivainen on omain aivojen kyky auttaa.

Älyllisesti luotettava on vain haihattelija.

Olisin kiinnostunut myös työasioistasi, jos vain kehtaisin kysyä.

Kaikissa on kai kissa. Kai kaikissa on kissa.

Rakkaus korvataan keinorakkaudella, joka ei kuihdu.

Maaginen merkintä

Lukija tuntee pakottavaa tarvetta tarkistaa, minkä värinen on hänen monitorinsa kehys.

Vielä tulee kansa, joka syö totuutta.

Järjestyksen voi nähdä emergoituvan osallistumisesta.

Älyllisesti luotan vain eräänlaisiin haihattelijoihin.

Minkä ennakkoon luulee, se edestänsä löydetään.

Ennakkoluulonsa edestään löydetään.

Todennäköisesti varmin tapa menettää usko taiteeseen on mennä taidekouluun.

---
Itsesi ostat säkissä.

Kriisinviljely pitää meidät työn touhussa.

Olen liian herkkä taiteilijaksi, luulen.

Juu, nuorena...

Ennen muka ajattelin niin-ja-niin (esim. että filosofi, riittävän viisas, olisi muka politiikan yläpuolella), mutta entä nyt?

päästä perille, edes pihan

Ryhdy kunnon ihmiseksi ja porvariksi; toimi niin, että voit uskoa katkeruutesi oikeutetuksi.

Olisinpa filosofi, tavisten puheet tyhmiksi tuomitsisin.

Mitä me teemme kaikella tällä ylimääräisellä sivistyksellä?

Aavistavat kulttuurin
kuolleen, saavat lohtua.

Näyttelijän rooli on näyttelijän vaikein rooli.

Temperamenttinsa mukaiset hyveet kunkin löydettävä.

Rusinoiden poimiminen pullasta on vaikeaa, niiden löytäminen.