Mieluummin kuulisin riivatun sielun ääntä kuin riivaajan.

Häpeä, sanomaton, kasvoton jumala, kansojen hallitsija.

Filosofia, onneton rakkaus.

Ilmaista: viestiä ei ole.

Erot nojatuolifilosofian ja penkkitieteilyn välillä osoittautuvat kiinnostaviksi.

Kun ajatuksella ei ole merkitystä, se on vapaa.

Häpeä säilöö.

Parempi yksin väärässä kuin joukon jatkona.

On äärimmäisen vaarallista lukea reaalipolitiikan piiriin pelkkä talous.

Relativisteja emme ole, absolutisteiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis järjissämme.

Ihminen, Homo sapiens, on ihmisten sukua ja viisas. Mutta kissa, Felix catus on onnellisten sukua ja kissa.

(No, oikeasti kissan suku on Felis.)

Yksi kokee, toinen kuvittelee, kolmas nimittelee.

Toinen kokee, toinen koettelee.

Aforismi tai runo on lähes olematon uhkayritys.

Onko itsekkyys pahasta? Ainakin se kelpaa pahuuden tekosyyksi.

Tuskasta nousee puskasta-ampuja.

Heikko itseluottamus olettaa toiset tuomareiksi. Lahjomattomiksi, kaikkitietäviksi.

Ulkoisen pelko syntyy sisäkehällä. Keskellä kauhein, piirissä pahin.

Saloja on paljon, mutta ne liittoutuvat harvoin.

Tässä vanhan Aatamin maailmassa naisen tehtäväksi jää pelastaa mies peilikuvaltaan.

Pelkurin ja Esi-isän kohtaaminen on epäsuhtainen.

Kenen näsäviisautta pelkään? Kenenä?

Masentunut, syntinen Mammonan silmissä.

arkkitehtuuri opettaa sommittele
maan tiilen muotoisia parisäkeitä

Populistisena hyvän tahdon eleenä muuan ryhmä verrattain tuntemattomia taiteilijoita ja tiedemiehiä kieltäytyy hakemasta apurahoja vastaiseen toimintaansa. Saavatko kansan tutkimattomat rivit koskaan tietää heidän uhrauksestaan?

Eräs teoria falloksesta: tappion merkki.

Not every cloud has a silver lightning!

Että puhumalla itsestään voisi välttyä syyttämästä toisia.

Ei oikeutta maassa saa; muuta oikeutta kuin halveksia toista.

Antaa ihmisten puhua itsestään. Itsestään on vaikea puhua pahaa herättämättä lievää kummastelua.

Etsittävä huomaamatonta tuntematonta.

Omakohtaisuudesta: silloin ihminen valehtelee, kun tulee tilaisuus puhua totta.

Kun pettyy toistamiseen toisten mielipiteisiin, pettyy omiinsakin.

Ei toivoa ilman epätoivoa, sen näkemistä.

Euroopan syrjäkylät, Suomen keskustat.

Mikä ilo: tehdä asioita tarvitsematta pelätä, että siten tulee joksikin!

Mikä? Ilo!

Luopua myötä- ja vastahäpeästä, luopua miltei kaikesta oppimastaan.

Lyyriset sanat muuntuvat hiljalleen huumeitten eufemismeiksi.

Kuluttaja, kumileimasin. Kumileimasimien kuluttaja.

Kuluttaja on kumileimasin.

Turtumus on aina tulossa, joko nirsouden tai välinpitämättömyyden tietä.

Haaveen toteuttaminen on siitä luopumista.

Jos ei jaksa rakastaa itseään
eikä uskalla rakastaa toista?

Hyväksyttäköön auktoriteetti mutta vain integriteetin sivutuotteena.

Tieto lisää tuskaa, ellei sitä annostella opettajien valvonnassa.

"Yhteiskunta" ja "markkinat" ovat nimiä tavoille, joilla käytämme toisiamme hyväksi kaikkein laajimmassa mitassa ja jotka aiheuttavat meissä inhon ja syyllisyyden tunteita.

Apurahat tai paranoia.

Köyhän tehtävä on todistaa, ettei rikkaalla ole varaa.

Pahvimuki kourassaan vartija näyttää kerjäläiseltä.

Jos uudet kuvat uudistavat television, ne varmasti uudistavat runoudenkin.

Pelkään kirjoittamista: provosoidun kirjoittamaan.

Pidän aforismeista, mutten usko aforismikokoelmiin.

Vanhoillisuus on toinen luonnollisuus.

Aporismi.

Harjaannu hankaantumatta.

Rahastonhoitaja, varastopäällikkö.

Sukupuolivalintamyymälä.

Poliittinen eläin, ennakkoluulon luola.

Oppimiskeskuksia ei ulkomaailmassa ole.

Mieterunoudesta

Turhamaisuuttani en voi jättää ajattelua lukijan vastuulle.

Fysikaaliset tosiasiat: mittakenttiä ja algebrallista topologiaa.

Taloudelliset tosiasiat: triviaalia aritmetiikkaa.

Miksi nimenomaan järjestäytynyt yhteiskunta on absurdi?

Toinen palvoo todellisuutta. Toinen pilkkaa, kuvittelee.

Epistelegia.

Epistelegy.

Epistelegie.

Vaatimattomuus, joka ei alistu hyväksikäyttöön, on vallankumouksellista ylpeyttä.

Meistä kasvatetaan ammattiseikkailijoita.

Taivaltaa. Ei valtaa.

Taivaltaa. Ei muuta valtaa.

(Kiitos Miia!)

Mistä tietää, että tietää tarpeeksi?

Oivaltaa. Ei muuta valtaa.

I need a personal science, a search engine for truth.

Aforismit, perunoita kukkapenkistä.

Opit: älysi viedään.

Millaiset mietelauseet, sellainen häveliäisyys.

Koulun harhaluuloja: tietojasi kysytään.

Tietojasi kysytään – koulun harhaluuloja.

Velanmaksu vaatii sankaritekoja. Tai orjuutta.

Sankariksi sopii sopeutunut kelmi.

Ihminen kasvaa nuorisommaksi.

Kilbailukyky.

Kyykkykyky.

Rahoituslaukaus.

Kantokahvi.

Haluan tehdä jotain totta. Voinko kirjoittaa?

Mitä työstämme?

Onko tämä tie vai kaksi vierekkäistä ojaa?

Tämä tie on kaksi vierekkäistä ojaa.

Kaita on se tie, jolta ei ole kiven kiveä käännetty.

Hiusten halki vie tietäjän tie.

Tietäjän tie vie aseettoman, asenteettoman ylivallan haavemaahan.

On alkeellista ajatella hyvin: hyvin alkeellista.

Mikä kertomus, mikä ongelma: kaikki kasvot ovat tosia.

Mieluumm
in korni
kornettius
kuin kurist
uminen
rekisteriin.

Jäätynyt järki, suomalainen jumalankuva.

Sen, joka odottaa runoudelta jotain, mitä ei kykene yksilöimään, on itse ryhdyttävä runoilijaksi.

Jalo voitto jalosta pelosta.

Myönnän pelänneeni, työntäneeni edelläni pelkoa, joka kyntää.

Syysmaiseman, maailman halkaisee pelkoaura.

Voitto pelosta voittaa pelottomuuden.

Epävarmuus on oma mysteerinsä.

Varmuus oma perustansa. Itsevarmuus.

Kirjoittaminen on terapiaa, merkityksellisimmillään asioiden itsensä terapiaa.

Minkä tahansa asian voi saattaa epäilyksen alle lisäämällä eteen määreen "romanttinen".

Kirjoitustaju on huumorintaitoa.

Jos voisi tarkastaa tiedon ja vallan tilit ja viimeiseltä riviltä lukea sen, mikä ei ole rahaa.

Jokainen, joka työstää, tekee työtä.

Yleiskuva on aina mosaiikki. Valitse kirkkaat sirpaleet.

Huomautus

Näiden huomautusten ja oikkujen julkaisemisen peruste ja oikeutus on niiden subjektiivinen uutuusarvo eli tekijän kokema oivalluksen tunne, joka niin kuin mikä tahansa päiväkirjamerkinnän aihe on kulloinkin ajankohtainen.

En todellakaan halua syrjäytyä omasta ajattelustani.

Silkkaan tietoon ei ole koskaan varaa, ja silti etsimme sitä.

On etsittävä tietoa ja toimittava sen varassa; tietämiseen sinänsä ei ole koskaan varaa.

En halua syrjäytyä omasta ajattelustani.

Taide on outo kapinan muoto. Että vaalii herkkyyttään eikä suostu turtumaan.

Taka-ajatukset ovat eduksi.

Niin vahvat edunvalvojat, niin heikot eduntoivojat.

Rauhan vallitessa valta halpenee.

Kansan kynsissä kärsii inflaation.

Tehkää yliopistoista jälleen luostareita.

Kun mielimme lähestyä
                meidän tulee peljätä ja rakastaa
todellisuutta.

Lähestyessämme todellisuutta
meidän tulee peljätä ja rakastaa.

On parempi selitellä jälkeenpäin kuin etukäteen.

Aforismi on mahdoton laji.

Tämän verran voit tehdä, merkitä tämän.

Sydänveri, nöyryytysten syöveri.

Mitä etsit toisille, mitä itsellesi?

Uni luontevuuden standardina?

Arvele, arveluta.

Tunne tiedottomassa yhteiskunnassa.

En ole tottunut vastaaviin intensiteetteihin.

Uhanalainen mies pelkää suurta maailmaa.

Ajatteleminen on omituisen kallis harrastus.

Muistoja helpompi kaivata kuin nykyhetkeä, maisemaa helpompi kuin kasvoja.

Ensin vietiin ahkeruus, sitten vietiin äly.

Haave, että voisi elää tekemällä hyvää.

Aforismi, itsekritiikkiharjoitus.

Ohenet omaksi eduksesi.

Tutkija, tosiseikkailija.

Kansa masentuu, on huolissaan omasta ajattelustaan, ulkonaliikkumisestaan.

Menettää uskonsa niin, ettei voi enää tunnustaa menetystään.

Uskottomin itselleen on taiteilija, joka osaa ammentaa elämästään toisten iloksi.

Vanhaksi on tullut, kun voi ylpeillä sillä, ettei ymmärrä.

Varautunut, hulluuteen varautunut.

Ihailtavaa kaikissa mielipiteissä on usko siihen, että omissa pitämyksissä on jokin mieli.

Ei mieltä ilman leikkimieltä.

Olen realisti, kannatan huonoja kompromisseja.

Ihanteeni ovat etäiset, mielikuvitukseni voimaton, aistini lamassa.

Varautunut on huonosti varautunut.

Eliitti on puolue-eton.

Elämä luotiin, joka osuu.

Ajatus intressien välissä. Ei tahdon kuolettaminen vaan viivyttäminen.

Suurella suuret intressit. Se siitä.

Kapinallinen on vastoin tahtoaan.

Kuoleman jälkeen peruuttamattominta on ajattelemattomuus.

Barbarian ensioire on kyvyttömyys tunnistaa barbariaa.

Että tekee paremmin olematta parempi. Ikään kuin luulotellen.

Tekopyhyys on kaiken moraalin hinta.

Olen lojaali, sitouduin ironiaan. Kitkeryydestä tinkiminen tuntuu teeskentelyltä.

Tehdas, protestanttinen rukousmylly.

Onko tiedollisten ja taloudellisten päämäärien vastakkainasettelua artikuloitu vieläkään kunnolla?

Rajat liukuvat laidasta laitaan,
kirkkaus kirkosta mainokseen.

Paheistani rakkain on melankolia.

Jos idea on täysin epärealistinen, eikö se silloin ole vilpitön.

Helvetti kosto kyvystämme kärsiä
ja armo rangaistuksen puutostila!
Terveet riittävän hulluja sotimaan

Mitä hankalampi mielipide on ilmaista, sitä parempi se on.

Valmiiksi masentunut ei vähästä nolostu.

Entisajan sankarit olivat julmia raiskaajia. Oletko sinä tulevaisuuden sankari?

Runoudessa ei ole kyse ihmistuntemuksesta.

On kauheaa huomata kuuluvansa merkitysköyhälistöön.

Raskas ja kevyt

Kolmas tie on kaksimielinen.

(Kokon Pasille kiitos oivaltavasta vastauksesta.)

Politiikka käyttää tunteita hyväksi, runoudessa ne käyvät.

Maallistunut elämänmuoto, tunnustukseton synnintunto.

Tuhat sanaa voin valita, en kuvaa.

Elätkö todella tosielämää?

Erehtyminen on välttämätöntä. Mielikuvitus.

Kanssa
ihmisten toimeen
tulee kun karttaa
vihaa & rakkautta

Kolme sankaria: rauhassa elävä, rauhaan jätetty ja haavoittumaton. Kuka heistä on vapain?

Alistavin on määrätyssä mielessä todellisin.

Luottamus on onni ja herkkäuskoisuus inhimillistä, mutta positiivinen ajattelu on pelkästään positiivista.

Luokka: erehtymisen pelosta johtuvat erehdykset. Inhimillisyyden pelosta johtuva inhimillisyys.

Järjestykset lisääntyvät viehättävästi, epäjärjestys.

Etsivät tietoa rakkauden sijasta jne.

Kaaos on vain usean järjestyksen yhtaikainen läsnäolo.

Tiedon totinen moneus.

Miten koulia ihmisestä mikrobi?

Repeytyy kuva kohteestaan. Näet, tyydy.

Toimi tarttuu.

Kannibalismi tänään. Julkisuuden kuvakirja.

Tuskin kiteytyy. Kireytyy, kipeytyy.

Ei tyydy näet hallittuun hallintaan.

Kiteytyy tuskin. Kipeytyy. Kireytyy.

Liikaa puolia pidettäväksi.

Aforismit ovat pikkuvanhinta kirjallisuutta.

Tarvitaan yhteiskunta ohittamaan kysymykset.

Tarvitaan perusteluja pe(i)ttämään kysymykset.

Kerätään sananvaihdosta rakkauskirje.

Uutetaan polemiikiista lempi ja leikki.

lopulta pakotettu rakastumaan mielipiteisiinsä

Uutetaan sananvaihdosta rakkauskirje.

Varjele viattomuutta, unohda se.

Protect innocence, forget it.

Hyvä intiaani on kylmä fakta eikä mielipide.

Ei ole arvollemme sopivaa käydä taistoon ihmisiä vastaan.

Ihmisluonnon kiistellyt pläntit.

Poteronpaikat tajun kankaalla.

Jos muu ei auta, hänet on pakotettava rakastumaan mielipiteisiinsä.

Eka versio

Tahtoen tavoittaa vain asian itsensä,
sen kuva syntyy hallitsemattomasti.

Tahtoen tavoittaa vain asian itsensä,
sen kuva avautuu hallitsemattomasti.

Kirjallisuuskin masentuu, yrittää puhua ja vaieta samaan aikaan.

Valitan, tieten tahtoen ei tavoita keskinkertaisuuttakaan.

Aforismien kirjoittaminen: läpinäkyvä, epätoivoinen yritys murtautua ulos kaaoksesta.

Paetaan
todellisuutta todellisuuteen.

Tieten tahtoen ei tavoita keskinkertaisuuttakaan.

Tulee syödä sanoja ja kuvia.

Hengitämme jo ilmaa ja puhetta ja laulua. Mitä keinoja on jäljellä?

Hyödyksi

on vain hyödyttömäksi tekeminen.

Hyödyllistä on vain hyödyttömäksi tekeminen.

Nyt kun teksti on ratkottu auki, näemme, miten asiat suhtautuvat toisiinsa ja miten me niihin.

Lopulta maisemassa näkee vain psykologiansa.

Objektiivisen todellisuuden kannalta on yhdentekevää, tunnemmeko sitä tai uskommeko siihen. Oudon hankala selviö.

Vilpitön pahantahtoisuus on taantumuksen radikaali ydin.

Kun jokainen edustaa taustaansa, etuoikeus taatusti voittaa.

Tässä kirjailija kritisoi omaa narsismiaan.

Oppiva on itseään viisaampi.

Itsekritiikkini on ankara: uskon vakaasti, että olen viisaampi kuin olen.

Itsekritiikkini on ankara: uskon vakaasti, että olen itseäni viisaampi.

Samoin kokemisen kykyä en lakkaa kummastelemasta.


Miten luonnottomassa taiteessa voi luottaa tunteeseen.

Tieto olosta palaa oloon.

Vihollinen nimetään väärin, puolustettava nimetään väärin.

Jättäkää puhuminen sovinnontekoon.

Moraali neuroosin puristuksissa, koraali.

Ennen sadistit leikkivät jumalaa, nykyään todellisuutta.

Maassa makaavaa maan tavalla.

Ajatus, alaston, alaton, alati alat.

Ajattelu, alaston, alaton, alati alat.

Ymmärtäkää se, mitä en halua sanoa.

Ymmärtäkää se, mitä en onnistu sanomaan.

Aarrekammioon ei pääse yleisavaimilla.

Kiinnostuimme kaikesta. Tältä kaikelta ei jäänyt kiinnostukselle tilaa.

Suomalainen luonto on kaunis mutta manipuloitu, suomalaisten asenteet rumia mutta manipuloituja.

Ihminen luonnossa, joitain välineitä, eräitä keinoja:

Organisaatio on toinen luonto.

Kun mitään ei ole tehtävissä, suoritetaan.

Taivaan tuli taata valta ja kunnia.

Taivaan oli taattava maallinen valta ja kunnia.

Hyväksyttävä tahto. Selvittävä luonnosta.
Hyväksyttävä luonto. Selvittävä tahdosta.

Rahasta tulevat miksi tulevat. Joskus vain halusta.

Jos kaikki naamiot riisutaan, mitä etuja jää valvottaviksi?

Nuoret pääsevät elämästä helpolla, mutta takaisin sitä ei saa.

Millä oikeudella olen maltillinen? Millä oikeudella olen olematta?

Epäonnistuessaan itseironia sivuaa todellisuutta. Tähän pyrin.

Ihminen jakaantuu puheeseen ja yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Kuulemma Suomessa on paljon jälkimmäistä.

Ajatella miljoonatta kertaa kuin ensimmäistä. Tajuta pudonneensa taas paikkaan, tajuta pudonneensa taas kieleensä.

Ansio on ääliön ase.

Nasevasti ja poleemisesti ilmaistua latteutta kutsutaan aforismiksi.

Poleemisesti ilmaistua latteutta kutsutaan mielipiteeksi.

Vakka kannattaa suunnitella paitsi paloturvalliseksi myös valoa ja ilmaa läpäiseväksi, kuitenkin sellaiseksi, ettei sen lävitse pysty puhaltamaan kynttilää sammuksiin.

Konservatiivi pitää sovinnaisia ajatuksiaan radikaaleina, liberaali radikaaleja ajatuksiaan sovinnaisina.

Kohtaat ihmisen. Mielisteletkö häntä vai vetoatko Jumalan tahtoon?

Kahlaajat ovat nopeita lentäjiä.

Julkisuudessa maailma paljastuu ivamukaelmakseen.

Tee jotain kirkkauden hyväksi.

Elämän kevät koko maassa!

Ilmaistu alistuu kaikelle epäilylle.

Tunteesi tunnistetaan opiksi, vedetään lokaan.

En ole samaa mieltä.

Homeopoetiikka pohjaa vieraannuttamiseen.

Leikki on lapsen työ ja aikuisen rakkaus.

Leikki lapsen työ, aikuisen rakkaus.

Joinain hetkinä tunnen olevani vastuussa kaikesta murheesta maan päällä.

Olla konstailematon naturalisti, kirjoittaa juuri niin tylsästi kuin kirjan tylsimysmäinen päähenkilö kirjoittaisi.

Katkera tietoisuus tästä kaikesta, ettei sitä tajuta. Että on typerää mainita, vihjatakaan, ellei ole harvinaista satiirikon lahjaa.

Miten olemme toinen to(i)sissamme.



Miten olemme toinen toisemme.

He yrittävät hallita muita. Mielessään. Ja suistuvat mielettömyyteen.

Ironia on usean asian ydin.

Mistä puhumme, kun puhumme rakenteista?

Puhua niin viisaasti kuin tällä ravintomäärällä voi?

Toimia niin epäitsekkäästi kuin tällä ravintomäärällä voi?

Kukin miehittäköön palaansa oikeassa.

Voit olla voitolla tai maailman tappi

Maailma on niin hyvä kuin olla voit.

Hallitsemattomia vihataan.

Ihmisiä, valheita, tosiasioita.

Eivät hallitse. Suistuvat aseisiin.

He yrittävät hallita muita. Mielessään. Ja suistuvat vihaan ja tyranniaan.

Jälkiviisaudessa on kyse lähinnä itsestäänselvyyksistä.

Joka tietoa lisää, ei vähennä epätietoisuutta.

Loppuraportissa lopun syyksi todetaan elinvoiman lähteiden ehtyminen.

Raha puhuu, lasku seuraa.

On poliittista kiinnostua taiteesta. On poliittista kiinnostua tieteestä. On poliittistakin poliittisempaa kiinnostua uskonnosta.

Miten elää kunniakkaasti aikana, joka ei tunne muita elinkeinoja kuin kerjäämisen, kaupustelun ja keinottelun?

Syyllisellä on varaa syyllistää.

Politiikka on liiketoiminnan jatkamista toisin keinoin.

Tiede päihittää uskonnon, talous tieteen.

Järki korruptoituu järkipuheeksi, kiristykseksi.

Kirjoittaminen on enimmäkseen sietämättömän tarkoitushakuista toimintaa.

Olet joko jäävi tai asiaton.
.

Et voi arvostella, jos olet osallinen. Et voi arvostella, jos olet ulkopuolinen. Et voi arvostella, jos et osaa itse. Et voi arvostella, jos voit tehdä itse. Et voi arvostella.

Sinulla ei ole oikeutta arvostella, jos et ole osallinen, eikä sinulla ole, jos olet.

En halua osallistua sellaiseen mitä en kunnioita. Vähän on sellaista mitä kunnioitan. Siihen en halua puuttua.

Yhteiskunnan kanssa ei voi jakaa.

||: Me tarvitsemme vääriä muotoja. :||

Kaikkea väheksytään, ja se on valitettavaa.

Aforismien kirjoittamisessa on kyse kahdesta asiasta: laiskuudesta ja perfektionismista. Ja kolmannesta: niiden hyväksymisestä.

Aforismien kirjoittamisessa on kyse kahdesta asiasta: laiskuudesta ja perfektionismista. Ei mistään muusta.

Mitä on runous, ellei se ole puheessani nyt?

Missä on runous ellei puheessasi nyt?

Keskustella voi vain vertaisten kesken, kahden.

Huumorintajuttomuuteni on koominen ilmiö. Kaikki on hyvin.

Olen kevytmielinen. Tosikoista siedän vain idealisteja.

Lamankin aikaan liikevaisto toimii. Se ennakoi ennakkoluulot.

Kunpa todella
osaisin puhua.

Suureksi uskoo kasvaneensa, ulos haaveistaan.

Perustelut todistavat heikkoudestaan, vakuuttamispyrkimys on vailla mieltä.

Perustelut ovat turhia, vakuuttamispyrkimys mieltä vailla.

Tietämätön vakuuttuu perusteluista, arviointikykyinen perusteluista huolimatta.

Argumentaatio on propagandaa.

Metodin valo on keinovaloa.

Älä notku, älä nojaile koetinkiviin. Siirrä niitä, jos pystyt.

Esitetyn argumentin valo on keinovaloa.

Vasta vakuuttuessaan tulee hulluksi.

Onneksi olen niin kokematon, että voin teeskennellä olevani nuori.

Näen maailman vilaukselta, kuvina, en maailmankuvaa.

Huono satiiri osoittelee, siis hännystelee. Yhdennäköisyyden tulee näyttää yhteensattumalta.

Tämä hämmennys ei ole nykyihmisen, tämä on omani sikäli kuin tiedän.

Väitöskirja? Mikään ei tyydy väittämään.

Näen maailmasta vilauksen, en maailmankuvaa.

Ei sinulla ole mielipidettä, ennen kuin sinut saadaan uskomaan, että toisten mielipiteet ovat tärkeitä.

Samaa mieltä ei ole.

Toiset keskustelut käydään yhden, toiset usean pään sisällä. Muuta eroa niissä ei ole.

Otat vastaan vastuullisia tehtäviä. Vastuuntunnostako?

Talon merkitys: talo pysyy paikallaan, sen merkitys ei.

Essai tarkoittaa yritystä. Aforismi on essee, joka katkeaa alkuunsa.

Kaikki tahtovat tuottaa. Kaikki tahtovat menestyä. Maailman pisin mies rohmuaa kasvuhormoneita.

Väkivalta on väärässä olemista.

Toisen vahingoittaminen vaatii väärässä olemista.

En minä itseäni etsi. Olomuotoani vain.

Mielen tila on tajun ja tahdon välissä.

Mistä tämä sisäistyneisyyden, sisäsointuisuuden tavoittelu?

Niin kauan kuin luonto kiinnostaa ja ihmiset huvittavat, kaikki on kunnossa.

[FB-status 20. 3.]

Entä jos kaikki sanat olisivat turvallista maaperää, sanoja?

Johdonmukainen kuin vesi.

Ulkopuolinen kysyy enemmän kuin tuhat osallista haluaa vastata.

Älkää luoko poteroita umpeen. Niissä on miehiä vielä.

Haave helppo ampua alas, matala mieli mahdoton.

Levottomia olemme, maailma ja minä, minkä vuoksi kirjoitan aforismeja.

Joka pelkää aiheetta, on foobikko tai paranoidi; joka pelkää aiheesta, on pelkuri.

Ihminen toteuttaa itseään ja käskyjä, toisinaan toiveitakin.

Halusi toteuttaa universaalia ihmisyyttä. Toteutti itseään.

Johdonmukainen kuin johtovesi.

Oikein sijoitettu kirjain, oikein ajoitettu ääni.

Raha ei tee, raha teettää. Raha ei luo, raha luottaa.

Tiedon lajit: mitä voimme tehdä ja mitä voimme sanoa.

Kulutusvelvollisuus, velanottovelvollisuus ja investointivelvollisuus ovat tulevan talouskasvun peruspilarit.

Mitä oppineet näkevät paitsi historian jälkikuvia?

Nuori oppii tekemään, vanha ihmettelemään.

Tyhjyyttäni nariseva hurskastelija olen itsekin.

(Ensin tuossa luki narsiseva hurakastelija.)

Tynnyreiksi tyhjennymme, narsismia nariseviksi.

Antakaa minulle konservatiivi, mutta älkää sellaista, joka pursottaa tuohtumusta latteutensa päälle.

Tieto lisääntyy jakautumalla, valta tuskin.

Kestävä idea on hylättävä tuhannesti.

Opintie alkaa oppilauseen pisteestä.

Ei ole sellaista teesiä, johon ei järki jämähtäisi.

Maailmankuva? Kuin vajoaisi miettimään fysiikan ja politiikan suhdetta.

Suomessa järki on järjestyksessä.

Suomessa ei ole järkeä ilman järjestystä.

Eikä Suomessa valtaan nousta vaan esivaltaan.

Noustaan kuin Tiedon puuhun, omenavarkaisiin.

Lapsi kasvaa isommaksi, aikuinen puolijumalaksi.

Yhä enemmän tietoa, yhä vähemmän valtaa.

(Pel)kuri tottelee (pel)(k)uria.

Pelkuri tottelee kuria.

Raha ei kasva puussa vain taloudessa, joka kasvaa sen verran erikoisessa mullassa, että etsit sitä tontiltasi turhaan.

Sen verta.

Synnytyslaitos, kasvatuslaitos, rahoituslaitos.

Tuotetaan muuttuvassa järjestyksessä, kulutetaan epäjärjestyksessä.

Kuluttajuus, kuolevaisten uudet osat.

Raha ei kasva puussa vaan rahoituslaitoksessa.

Ryhmien kesken paha tahto, muukalaisvihan mielivaltaiset perusteet.

Prosaisti on maailmansa diktaattori,
runoilija runoilija.

Älä tavoittele täydellisyyttä,
kun täydellisyys tavoittelee sinua.

Tarkoitan: kartoitan.

Mihin ei sana pysty, pystyy uni; mihin ei uni pysty, pystyy paranoia.

Valvontakamerat kuin kerjäläiset, kadunkulmien mykät poeetat.

Kamera seinällä, sanaton moraali.

Milloin toimistotalojen tilalle kehittyy jotain, mille ei vielä ole nimeä?

Toivoo olevansa viaton kuin väline.

sattumalta kyse jostain

Teon logiikka: teologia.

Mitkä ovat perusteet, kun on tunne tunnetta vastassa?

Lapsellinen asenne lisää syitä elää.

Eivät lopu tavat käyttää älyä.

Haaveilijoita kaikki. Osa ei luota kuviinsa.

Alat ovat kalliit.

Tilaisuus muodostaa mielipiteitä.

Oletetaan, ettei tällä lauseella ole painoarvoa.

Oletetaan, että tällä on.

Lienee kuitenkin selvää, että vanhojen yhteiskunnallinen ja moraalinen velvollisuus on halveksia nuoria.

Halveksunta on harvoin pyyteetöntä.

Jos kaipaat toista näkökulmaa inhimillisiin heikkouksiin, lue fysiikkaa.

Turhaumien kaupunki pullollaan teknoraakkeja.

Turhautuneita teknokraatteja kaupungit pullollaan.

Ihmiset nyt raivostuvat vaikka mistä.

Valitsen tähtitaivaan. Se on harvoin vaarallinen.

Kuva toistuu: humanistin avuttomuus Suuren Rahan edessä.

Kunpa ei tarvitsisi pelätä mitään hyvää.

kirja, hengityskone

Onko mieli tätä minua?

Mitä minua mieli on?

(kirjaimia, järjestyksessä)

Uskon turvaan.

Että tiedon edessä ja takana on systeemi, joka käyttää ja tuottaa sitä.

Pakko olla realisti näin epätodellisessa maailmassa.

Syvällinen pysyisi tyhjän päällä.

Ensimmäiset kritiikkinsä hän kirjoitti ainejärjestönsä Teilipyörä-lehteen.

Pelkistä omista muistoista ei voi piirtää varhaislapsuuden karttaa.

Tehtävä: kirjoita epäteennäisesti.

Yhden selätän, kaiken selitän.

Sanelukone, itsehypnoosi.

Tuhannes

Lapsen ja yhteiskunnan yhteismitattomuus.

Hiljainen, hidastunut puhe.

Olla pinkova, ei piinkova.

Pieni vihje, pitkälti tiedossa.

Herran haltuun jäi, herran hallusta löytyi.

Arvattavaa enin osa, pitkälti tiedossa.

Elämäsi yksityistilaisuus!

Uskossa oleminen: vapaus, jonka voi saavuttaa vain kotona.

Pikku filosofi, näetkö lainkaan, miten tieto organisoituu ja järki varustautuu?

Se meistä elää, joka eläytyy hulluuksiin ja selviää.

Jätettiin Herran haltuun, ajautui herran haltuun.

Laulu kahleitten kilinää.

Puhe lukkojen kolinaa.

Kansanvalta Suomessa on sitä, että kaikki häpeävät toisiaan.

Systeemi on se, minkä puolesta kukaan ei loukkaannu.

Viha mieltä vailla ei voi kuin kasvaa.

Hatred that senseless can only grow.

Elämäntapa ei vallitse. Valitse.

Kokeellisinko toden näköisin?

Eikö laki olekaan mielivaltainen?

Ilman pilkkua laistakin tulee mielivaltaista.

Pardia? Ne tekevät sen itse.

Oppii asiat, ei valtaa.

Merkitys, salakavala kuin älykkään mielipide.

Olen hullu diktaattori, käytän sanelukonetta.

Jospa jokainen kuuntelisi hetken omia sanojaan.

Sanojensa kanssa on yksin toisin
kuin Helsingin Sanomissa.

Tervetuloa todellisuuteen, sanoi ennen kuin tappoi.

Tervetuloa todellisuuteen, sanoi tappaja.

Vain rikkailtako luonnistuu kaunaton politiikka?

Herää epäilys, että kirjoittaja

Mitäkö tiedän? Jotain siitä, mitä en satu olemaan.

Oivallus on uusi hämmennys.

En sallisi sinun särkyvän minuun.

Viimeinen keino autoritaarisuutta vastaan on myötähäpeä.

Arvosta uniasi. Niitä ei näe kukaan muu.

Aate on olemukseton, sanoista koostuva.

Väittelykin on väistelyä.

Väittelykin on välttelyä.

Vallan puhe on hyvä. Se ei ole kaunis eikä tosi.

(Lienen jo kyllästynyt tähän haavikkolaisen pönäkkyyden tavoitteluun. Mikä olisikaan ajallisesti seuraava mahtiponnen malli?)

Pyhäinhäväistys se on tekopyhäinkin häväistys.

Kesän säe
syksyn kysymys?

Piruja piru ja sen pelko.

Mistä lähtien kaikki lisäuskoni on ollut lapsenuskoa?

Epäluulo irtiolon airut.

Unohda lippu, kartta on keksitty.

Kantavat maailmankuvaa kuin kilpeä.

Sanoo niin huolella, ettei huoli näy.

Mitä asiat tekevät ihmisten taistellessa?

Vastakkainasettelu vastakkain olemista vastaan.

Itsetoiseutus.

Ajattelen näin, mutta olen toista mieltä.

Ensin ihmisiä on vähän ja he pelkäävät luontoa. Sitten heitä on paljon ja he pelkäävät toisiaan.

Maailmankaikkeus, silmillemme räjähtänyt.

Teoriat vaikuttavat viiripäisiltä, tarinat universaaleilta.

Kissa on lyhytjänteinen mutta notkea.

Uskominen tarkoittaa heille eri asioita, uskokoot he siis eri asioihin.

Meidän on hetki hetkeltä oivallettava asioita, joista emme ehdi saada tieteellistä evidenssiä.

Pelkkien tosiasioiden nojalla on helppo olla samaa mieltä.

Käteni kutiavat kun ärryn.

Näen heikommin kuin silmäni.

Ettäkö olisi aisteissa ja logiikassa tarpeeksi järjestystä.

Valinta on tehty, mutta on epäselvää, miksi.

Kaikki on etäistä tai pelottavan läheistä.

Tahdon olla me.

Ei köyhiä muisteta, köyhyyttä pelätään.

Ei sairaita muisteta, sairautta pelätään.

Kuollut muistetaan elävänä.

Olen lyhytjänteinen; en taivu.

Yhä enemmän tehtävää, että jäisi jäljelle aistimellinen ja muistuva.

Kun kaikki on kaupan, onko kaupanteolla enää merkitystä?

En ole paljoa lukenut mutta en onneksi kirjoittanutkaan.

Hulluudenkin keskellä sanat jatkavat merkitsemistään.

Etsiä vakuuttava kompromissi yleisluontoisuuden ja täsmällisyyden väliltä.

Totuudellisen maailmankuvan rakentaminen on niin vaikeaa, että väistämättä herää kysymys, mihin sitä tarvitaan.

Kaikki niin totta ettei kukaan tiedä.

Säilytä, älä sälytä.

Toteuta, älä totuta.

Kirjainmeri lauseina lainehtii. Merkitysmeri syvä.

[Vai sittenkin "...lausetta..."?]

Kaikista kauneuksista ei puhuta.

Toteuta itseäsi, älä toisia.

Teoria, turvallisesti perillä.

Kaikki, useammalta kannalta kuin ikinä näet.

Kirjoitimme tämän tästä.

Kasvat, tutustut asiakkaisiin.

Koska en todellisuutta saa, valitsen kauneuden.

Rennon harmaa pärjää.

Rennon harmaa ei värjää.

Käykööt kauppaa kaikesta, kunhan ei elämästä.

7.6.09

Teoria: olla perillä turvallisesti.

Miksi puolustelisin aiempia ajatuksiani?

Ole aina idealistisempi kuin mihin pystyt.

On tärkeilijöitä ja elintärkeilijöitä.

Epäselviö

Tuskaa lisää ikä kaikki.

Yliarvioi yleisösi, jotta yrittäisit ja onnistuisit.

Radikaaliudesta

Oma ajatus vieraassa maailmassa.

Jot et voi yleistää, arvosta edes.

Kieli, hammastuki.

Iskusana ja sanan pelko.

Uskon ajatuksen voimaan; en välttämättä omani.

En mene kovin kauas, koska pelkään, etten pääse takaisin itseeni.

Lisää tietoa, pidempi tie!

On kiusattava itsestä kirjailija.

Oivalsin ohimennen: järjestelmällisyys ei ole omalle järjelle vaan toisten.

Ohimenevä oivallus: järjestelmällisyys ei ole omalle järjelle vaan toisten.

Vain itseään kuluttamalla voi toteuttaa itseään.

Tätä et löydä romaaneista etkä väitöskirjoista.

Ei puhtaasti vaan kuin vesi, liuotin.

Ei puhtaasti vaan kuin liuotin.

Mutta tällainen on ihminen: tajuaa tajuamasta päästyään.

Esseistin ohje: kirjoita, mitä et ymmärrä.

Runoilijan ohje: mitä et ymmärrä, kirjoita.

Meidän on päästävä teille.

Seikat, to(i)siksi kirjoitettavat.