En juuri nyt tunne itseäni (tai jotain) tarpeeksi vapaaksi kirjoittamaan.

Kun tekstiä pienentää ruudulla, siihen saa lisää etäisyyttä.

Sinähän se on!

Kun viimein olet varma, tiedosta eläväsi harhassa.

Kun pakenen kuviin, sanat pakenevat.

Octaviolle

Todellakin, joskus tuntuu, että kaikki on jo. Tulin teatteriin myöhässä - mitä iloa on onnellisesta lopusta?

Mieskysymys

Kumpi nolottaa enemmän keskivertomiestä, miesten- vai naistenlehden ostaminen?

Mitä teet, jotteivät tulevaisuus ja menneisyys revi sinua kappaleiksi?

Voi olla, ettei fanatismi niinkään tuota väkivaltaa kuin korvaa sen, tullakseen korvatuksi taas jollain sivistyneemmällä.

[via]

Kieli loi uudet epäilyn teknologiat.

Kakania–Lacania

Eittämättä menestys on menetyksen laji.

Sellainen nuoruuden kuvitelma, että maailmaa hallitsee iloinen järki.

Lallatin 6. 4.

Mikä aivoja vaivaa?
En jaksa kaivaa
aivojen takaa
vaivojen yhteistä kieltä.
Ei ole mieltä.

Veljet, meitä tarvitaan kuin julmia partasuita uskonnollisiin näkyihin!

Ajatella, ajattelutapojen taistella.

rivivälit viestivät kuin ojat

Tosi älymystöläistä on sallia varaslähtö niille, jotka ajattelevat ja toimivat karkeammin.

Konsistenssifilosofinen oletus

Ihminen on irrationaalinen, mutta erikoisen epäjohdonmukaisella tavalla.

Se ei toteuta konsistentisti edes parakonsistentteja logiikoita.

Riipustus 12. 3.

Olisi tila, jossa
toiset ovat enkä minä
tilanne.
Ovat, koska ovat
olleet, alusta
asti.

Unifragmentti 5. 3.

Itketään aulassa
itketään Tšehovin vatsassa

Yökköset

Maaliskuun kahdennenkymmenennentoisen vastaisena yönä näin unta töölöläisujeltaja-nimisestä harvinaisesta perhoslajista.

Setaceous Hebrew Character on sitä vastoin aika yleinen.

2. 3. muokattu

Lapsi jää katsomaan lätäkköä.
Kuulasirumpu,
ajattelen lyyristä käsitettä,
onttoa sanaa.

Lyriikan selitys: olen kyllästynyt väittämään.

Helmikuun kahdeksanneltatoista

Outo (varmaan tuttu) taikauskon muoto: verrata merkityksiä lapsuuden "alkuperäisiin "muistikuviin.

Entäpä auktoriteetit: joskus mietin, miten vaikkapa Aristoteles mahtaisi nähdä tämän.

Runoklubimuistiinpano helmikuulta

Ei ole runoja kuunnella päitä
väriseviä päitä
edes näitä pilviä
jotka kokoontuvat itsestään

[Yliviivasin nyt.]

Linnuttomia oksia taivasta vasten
Rastaan siluetti vislaa korsteenilla

laulaa
mustan
laella.

Arki

Pää katsoo pensaasta, runoilija puusta. Sakkeus, makkeus, tulukee syömään!

Rahapuhe kahisee.

Pidämme ahdistusta banaalina.

Niin pidämme kaikkea muutakin, mutta sehän ei ole meille ongelma.

Vanhanen, ennen kuin ymmärrän, mitä se tarkoittaa.