Aforistiikka on minulle voimakkaimpien assosiaatioiden nostamista esiin. Toive on, että mukana tulisi muitakin ajatuksia.

Nykyaika ei kunnioita syvää yksinäisyyttä.

Aika alkaa ajaa alemmuudentunnostani ohi.

Käytin paljon aikaa ja vaivaa tullakseni maltilliseksi ja harkitsevaksi. En saanut huomiota. Turhauduin...

Nimimerkillä haudatut palaavat kostamaan.

Tervetuloa työttömän työn juhlaan!

Tuli ekonomi ja paljasti alkuperäisen merkityskokemukseni naiiviudeksi.

Ammattilaisten hiljaisuus on vain kestettävä.

Työtön työ: tuskaa rahasta.

Tunnustan kaksi lajityyppiä:
1. Kirjallisuus
2. Pakotetut tunnustukset

(tekstiviestimuistiinpano 22.5.)

Mietin mietteitäni. Ne ovat voimattomampia kuin mielipiteet, toisaalta odotan niiltä jonkinlaista suurempaa kantavuutta.

(tekstiviestimuistiinpano 24.5.)

Oppia kääntymään kannoillaan niin nopeasti, ettei takki pysy perässä.

Politiikan tragiikka

Esillä olevan havaintoaineiston nojalla on päädyttävä toteamaan, että on jotain eikä mitä tahansa mieltä.

Olisi vakuuttavan havaintoaineiston nojalla päädyttävä toteamaan, että on jotain eikä mitä tahansa mieltä.

Palkansaajan mielipide ei ole kaikki, mihin hän pystyy.

Yksin uskosta oli moni kunnon kansalainen, kunnes raha ehti väliin.

Tuotanto on kuluttamista, joka tekee kuluttamisesta tuotantoa.

Täysin kehittynyt vaihdanta: tuotanto on kulutusta ja kulutus tuotantoa.

Työ on organisoitua kulutusta.

Työ on lähinnä kuluttamista.

Arkkitehtuuri-into on nyt uuspaikallisuutta.

Opettaisimmeko toisemme rakastamaan tiedettä, pitämään tietoyhteiskuntaa itsestäänselvyytenä?

Ryhti: äkkiä on väliä sillä, seisooko yksin vai rivissä.

Ilo-opisto.

Oppii ensin, sitten saa ohjeet.

Oma tapa ilmaista itseään, ei sen kummempaa; ei sen tarvitse olla erikoisuudentavoittelua: miksi moista ajattelisinkaan?

Ajattelu on heistä aivan liian helppoa.

Koen yhä jatkuvammin vasta olevani pääsemässä.

Nämä ovat yhä määrätymmin sivuhuomautuksia. Eivät riippumattomia, eivät tietenkään.

Oi huippuyliopisto, sinä sukupolvien kulttuuritahdon kypsä hedelmä!

"mutta n:ssä on jotain mikä ei tee minua"

jokin sinussa ei tee minua
onneksi!

täysin
varmaksi

Jyrkänne

Kokemukseni rakkaudesta: että olen juuri tavoittamaisillani mutten tavoita.

Syvimpiä juonteitamme kutsutaan perversioiksi.

Mitat ja painot: teoriassa totuus, käytännössä raha.

Länsimaisen sivilisaation ylpeydenaiheet, markkinat ja tiede, näyttävät olevan ajautumassa yhä katkerampaan perintöriitaan.

Jotta voi sanoa, että on taivaanrantaa maalattu urakalla.

Näinä kirkkaina aamuina kirjoittamiselle ei tulisi olla esteitä.