Kulissit ovat pystyssä, näyttelijät horjuvat.

(muistivihko 14.1.-08: "kulissit ovat pystyssä mutta ihmiset horjuvat")

Hyve-etiikka sievistyy luonne-estetiikaksi.

(muunnelma parin vuoden takaisesta muistiinmerkinnästä)

Kaupunkeja ympäröivät arkkitehtuurin kaatopaikat.

Toisen mieli oman mielen piteessä.

Yhdelle hullulle ei riitä yksi vastaus.

Minulla on kummallinen taipumus kirjoittaa painettuina samanmittaisten lauseiden pareja tai sarjoja.

Jos tuntisimme toisemme, tietäisimmekö mitä tehdä?

Viisauden alku on lähimpien tai kauimpien tosiasioiden tunnustaminen.

Ajatuksilta jää vain aika.

Kyse on mielen liikevoimista.

Onnen tilassa jokainen ajatus on aikaansaannos.

Kaikki taito on mahdollisen taitoa.

Ekspertit

Eivät suostu näyttäytymään tietämyksensä aukoissa.

Luetaan siinä valossa, joka ei heijastu tekstistä.

Yritän tavoittaa sen pienen lisäyksen, joka kumoaa painavimman vastalauseen.

Hyvä on, keskinkertaisuus kertautuu.

Sinnittelevät instituutioissa, joihin astuivat valmiiksi järkyttyneinä.

Riistäkää, riistäkää niin että raaskivat riistää.

Helpointa on kirjoittaa siitä mistä ei tiedä mitään.

Sivistys on parasta politiikkaa.

Maailma on harhainen paikka.

Mikä taito tänä päivänä takaisi suurimman vapauden?

Pihlaja on suomalaisten pyhä puu. Pihlajanmarjat ovat happamia.

Helvetti soikoon, sanoi hevari.

Ei mikään koskaan mene kyseestä?

Kokonaisuuksien outo merkkijärjestelmä.

On vaikea ajatella kuvin, kun mielikuvissa vallitsee kaaos.

Sanoja, halpoja massatuotettuja komponentteja.

Tuskaisena pitkästyy huonosti.

Klisee, valta-ajatus.

Peri-inhimillistä: itsenöyryytys ei vaadi toisen läsnäoloa.

puhkisoitettu kansa

Nimet unohtuvat yhteyksiinsä.