Hämäriä toteamuksia, keskeneräisiä ajatuksia, irrallisia kysymyksiä & sormiharjoituksia
Kuvittelutaito on tarpeen kotona, maailmalla jotkin muut.
Rähjä vai ehjä tyhjä?
Minulla on epäilykseni. Lapsi ei ole uhka, koska lasta ei tarvitse ymmärtää.
Minkä he sallivat lukea hyväkseen?
Ei ole hyväksi lukea ajattelemattomien tekstejä.
Elän ajassa, jossa uskontoa kummallisemmat ajatusloikat orientoivat ja motivoivat elämiä. On syytä nukkua.
Miksi se, mihin toinen turvaa, on toiselle myrkkyä?
Mitä kuuluu, älykkö? Kukin älyää puolestaan.
Keskimäärin ihminen, huojentavaa.
Hän sitoi kaikki merkitykset talonsa kivijalkaan. Mikä hänen itsensä olisi ollut; hän oli paikan mukaan.
Hallitsen: harkitsen ja kirjoitan.
Yksinvaltiaan uni on yksiselitteinen. Voi sitä, joka tulkitsee väärin.
Aika, jolloin koettaa kokea.
Runoilija huijaa itse itseltään rahat. Se on hyvä.
Joka sota käydään rivien välissä.
Luottokolumnisti eläytyy kuvaansa ja kirjoittaa sille tekstin.
Etiikka ei kunnioita sopimuksia.
Vaikeinta vaan ei kuluttavinta on kannatella maailmaa ajattelemalla.
Inhimillinen lasten leikkiä.
Hallitsen kieleni, uni hallitsee minut.
Enää kantoja.
Kirjoitan vaikeista asennoista.
Näkökohta näkyy kohta ellei tule päin näköä.
Sanat valitaan, sanat, valitan, vääjäämätön tärkeilee.
Ei selitä, esitän.
Aisti ei selitä aistillista, aistin aistimellista. Ei selitä, esitä, en.
Kuvaraastetta aamusta yöhön.
Haurauden suvereeni.
Suomalaiset ovat ansastajakansa.