Tarvitsemme ihmisiä, jotka saavat meidät tuntemaan epätoivoa. Onko tämä regressiota vai jotain enemmän? Mitä "enemmän"?

Etsiä varmuutta uskoen, ettei tee sillä mitään. Oi filosofia!

Mennyttä itseä täytyy hieman sääliä, ennen kuin sen jättää taakseen.

Opittu pelokkuus ei kehitä arvostelukykyä.

Kirjava kyyhky, rauhan symboli.

Miksi en kirjoita taiteesta vaan unesta?

Luulin vastustavani jäljittelyn houkutuksia. Matkin niitä, jotka imartelivat; mielistelin, kun olisi pitänyt seurata.

Ovat mauttomia ja tärkeitä, koska heidän täytyy.

Kaupungilla jymisee.

Voimmeko odottaa tietynasteista yllätyskäännettä?

Melko älyttömiä ajatuksia

Melko vähäinenkin äly estää vilpittömän itseilmaisun.

Ajattelemattomuus on joskus tarpeen valheellisuuden murtamiseksi. Mutta sen on oltava puhdas vahinko.

Riskiä ei pidä ottaa eikä väistää. Jonkin aavistamattoman on ilmettävä.

On hyvä kirjoittaa kuin kirjoituksella olisi merkitystä: hyvin kirjoittaneelta ei hyvä lukija kysy, miksi tämä ei käyttänyt aikaansa ja voimiaan johonkin tärkeämpään. Onko näin aina hyvä?

Kirjoittajan vilpittömyys, joka ilmenee sinä, ettei kirjoittaja välitä siitä, onko vilpitön vai ei.

Kirjoittajan vilpittömyys, joka ilmenee haluna vaihtaa osaaminen havaintoon.

Ehkä toisinaan ruisleivän maku vaatii taustakseen avaruuden äärettömyyden, oma koti pohjakseen kaiken tiedon.

Onnellisin paikka, jonka olen kokenut: kunnianhimoton, vaatimaton maatalo.

Mies kyyristyy, kyynistyy, lyyristyy.

sanojen painolastisäiliö

Lyyrinen sinä olet muuttuja ja silti...

Helposti pilkattava on joskus valittava.

odottaa onnea kuin rangaistusta

Oikeiden sanojen viidakosta etsimme sopivia.

Nuoret romantikot

Raskasmielisyyden alta saattaisi paljastua kevytmielisyys!

Kuinka paljon juhlamuistoja salamat pilaavatkaan?

Mikä tylsistää varmemmin kuin teeskennelty ilo ja kiitollisuus?

Yksilö liiketalon ikkunassa.

Mars Härässä, kaksi punaista.

Kuvitella mahtava nykyisyys.

Raha ei armahda.

Ilman rohkeutta pätee vain koulussa.

Millaisen yhteiskunnan osaavat rakentaa omaa älykkyyttään peilailevat autistit?

Ristiriidaton maailma olisi totinen paikka.

Ulkosää

Taas jyrinää ja salamointia: pojat skeittaavat, yksi kuvaa.

Vastuulla on jotain tekemistä sen kanssa, että ihminen irtisanoutuu kaaoksesta yksipuolisesti ja perustelematta.

Aihe: tabuiksi puristettu todellisuus.

Kansa on se, minkä voi väittää vaativan doping-testejä taiteeseen.

Lapsi on raaka barbaari mutta jättää likaisen työn aikuisille.

Jokainen sotilas on siviiliuhri.

Depressiossa sitä vastoin saatavat muuttuvat veloiksi.

Eräät ryhtyvät tahallaan paranoideiksi.

Komitragedia

Arvokkaan menetystä itketään, arvokkuuden menetystä nauretaan.

Käveleminen on suuri nautinto. Aikaa se vaatii ja mielekkään aiheen, mutta jälkimmäisen keksii helposti.

Sinikuusama

Jos kiertäisin maailmaa, raportoisin joka kuu eri maasta.

Otsikko: "Maa kuussa"

Aateluus velvoittaa; kopeus kielii riippuvuudesta.

26. 7. viime vuonna

Kesä on herättävä öineen päivineen.

Rooli piiloutuu esittäjän taakse.

Epäilyttävä ruumis: vaatteet tuntuvat ihon alla.

Vihko on huuliharppuni.

Vastaus on puhdistus.

Maisemat tulevat mahdollisiksi.
Maailmanmaisemat.

Aloin aavistella lataavani lauseisiini liikaa. Katsotaan, viekö tapa turmioon.

Valitsin sentimentaalisuuden. En muuten pärjää.

Psykoanalyysi: kahdenkeskinen neuroosi privaatin neuroosin ratkaisuyrityksenä.

Akateemisessa kirjakaupassa

Huumori on runouden edessä, runous huumorin takana.

Miten tilani tulisi artikuloitua sanoiksi?

Ne kolmekymmentä ensimmäistä vuotta ovat aivan mahdottomat.

Maailmassani on liikaa yksityiskohtia.

Olisi kirjoitettava niin, ettei mikään sävy uuvu.

Jokainen lause katkeraa taistelua täydellisyyttä vastaan.

Kuvitelkaa politiikka ilman panettelua.

Identiteetti on sielunvihollisen keksintö.

Kyseen alta

Otsikossa tosikon vitsi.

Yö valvoo kieltä, päivä kieliasua.

Lankeemuksen enne

Aurinkolasini putosivat vessanpönttöön.

Yrittäkää korjata sirpaloitunutta maailmaa: liima tahraa, saumat irvistelevät.

Maaltahapuilu

Hapuilin maalta kaupunkiin.

Nyt olen taas ololtani rohkea, uskallan sanoa ja ehkä kirjoittaakin, mutta keskustelut ovat sallineet päivän kääntyä illaksi ja yöksi.

Paikkakunnat koostuvat paikoista ja paikkojen hengistä; ihmiset piilottelevat koloissaan.

Mikä on kaupungin kriittinen massa? Elämän määrä, joka tarvitaan, jottei koe olevansa ainoa sillä paikalla, jolla on?

Unia etsimässä

Niin spesifi tapahtuma, että "spesifi" on ainut yleiskäsite, jolla siitä saa otteen. Siinä johtolanka. Toinen: tuntematon mies toteamassa jotain spesifiä ja arkista. Kolmas: huolen ja velvoitteen tuntu.

Viime öiset uneni olivat niin yksityiskohtaisia, etten muista, mitä ne käsittelivät.

Lievealueilla vellova paniikki.

Sanat valuvat kuviin.

En juuri nyt tunne itseäni (tai jotain) tarpeeksi vapaaksi kirjoittamaan.

Kun tekstiä pienentää ruudulla, siihen saa lisää etäisyyttä.

Sinähän se on!

Kun viimein olet varma, tiedosta eläväsi harhassa.

Kun pakenen kuviin, sanat pakenevat.

Octaviolle

Todellakin, joskus tuntuu, että kaikki on jo. Tulin teatteriin myöhässä - mitä iloa on onnellisesta lopusta?

Mieskysymys

Kumpi nolottaa enemmän keskivertomiestä, miesten- vai naistenlehden ostaminen?

Mitä teet, jotteivät tulevaisuus ja menneisyys revi sinua kappaleiksi?

Voi olla, ettei fanatismi niinkään tuota väkivaltaa kuin korvaa sen, tullakseen korvatuksi taas jollain sivistyneemmällä.

[via]

Kieli loi uudet epäilyn teknologiat.

Kakania–Lacania

Eittämättä menestys on menetyksen laji.

Sellainen nuoruuden kuvitelma, että maailmaa hallitsee iloinen järki.

Lallatin 6. 4.

Mikä aivoja vaivaa?
En jaksa kaivaa
aivojen takaa
vaivojen yhteistä kieltä.
Ei ole mieltä.

Veljet, meitä tarvitaan kuin julmia partasuita uskonnollisiin näkyihin!

Ajatella, ajattelutapojen taistella.

rivivälit viestivät kuin ojat

Tosi älymystöläistä on sallia varaslähtö niille, jotka ajattelevat ja toimivat karkeammin.

Konsistenssifilosofinen oletus

Ihminen on irrationaalinen, mutta erikoisen epäjohdonmukaisella tavalla.

Se ei toteuta konsistentisti edes parakonsistentteja logiikoita.

Riipustus 12. 3.

Olisi tila, jossa
toiset ovat enkä minä
tilanne.
Ovat, koska ovat
olleet, alusta
asti.

Unifragmentti 5. 3.

Itketään aulassa
itketään Tšehovin vatsassa

Yökköset

Maaliskuun kahdennenkymmenennentoisen vastaisena yönä näin unta töölöläisujeltaja-nimisestä harvinaisesta perhoslajista.

Setaceous Hebrew Character on sitä vastoin aika yleinen.

2. 3. muokattu

Lapsi jää katsomaan lätäkköä.
Kuulasirumpu,
ajattelen lyyristä käsitettä,
onttoa sanaa.

Lyriikan selitys: olen kyllästynyt väittämään.

Helmikuun kahdeksanneltatoista

Outo (varmaan tuttu) taikauskon muoto: verrata merkityksiä lapsuuden "alkuperäisiin "muistikuviin.

Entäpä auktoriteetit: joskus mietin, miten vaikkapa Aristoteles mahtaisi nähdä tämän.

Runoklubimuistiinpano helmikuulta

Ei ole runoja kuunnella päitä
väriseviä päitä
edes näitä pilviä
jotka kokoontuvat itsestään

[Yliviivasin nyt.]

Linnuttomia oksia taivasta vasten
Rastaan siluetti vislaa korsteenilla

laulaa
mustan
laella.

Arki

Pää katsoo pensaasta, runoilija puusta. Sakkeus, makkeus, tulukee syömään!

Rahapuhe kahisee.

Pidämme ahdistusta banaalina.

Niin pidämme kaikkea muutakin, mutta sehän ei ole meille ongelma.

Vanhanen, ennen kuin ymmärrän, mitä se tarkoittaa.

täyttymyksen alla
epätietoinen kuu

Tulee jonnekin ja näkee: nuo ovat vakavia väärissä kohdin. Eri huumorintajut. Skandaali.

Minkä sen pitäisi kestää, ellei?

Romanttinen rakkaus kestää ikuisuuden muttei todellisuutta.

(Keskustelusta parantumattoman kanssa.)

Varmuuden vuoksi,
joka voidaan saavuttaa vain matematiikassa,
masentuvat tulisi rokottaa
tuskaa vastaan käyttäen heikennettyjä
yksinäisyyden aiheuttajia ja ironiaa.

Kriisit eivät meihin pysty, päivän Hesari
opettaa meidät uudelleen ihmisiksi.

Seuraan ajatuksenjuoksuja vaivautuneesti hymyllen. Toinen vaihtoehto olisi ottaa kantaa. Mutta se olisi ennenaikaista.

Sinne, missä ei ole ketään, ei voi mennä.

Aihe 2: toinen ihminen turvallisena pienoismaailmana